SYDÄMEN VIISAUS – LÄSNÄOLOA JA KOHTAAMISTA
SYDÄMEN VIISAUS – Läsnäoloa ja kohtaamista
”…sydämen viisauden tilassa ihminen on myötätuntoinen ja valmis kohtaamaan toisen rakkaudesta ja hyväksynnästä käsin.”
ÄLYKKYYS vs. VIISAUS
Onko älykkyys jotain, jonka osittain saamme syntymälahjana ja voimme kehittää sitä edelleen omien geneettisten rajojemme puitteissa? Entä kasvaako viisaus oppimisen myötä?
Älykkyys on jotain, mitä voidaan mitata erilaisin testein älykkyyden eri osa-alueilla. Se liitetään aivojen rakenteisiin ja mitattaviin kognitiivisiin toimintoihin. Nykytietämyksen mukaan aivot ovat plastiset eli muovautuvat ja niitä voi kehittää koko elämän ajan tietyissä geneettisissä rajoissa. Älykkyys on perinteisesti liitetty oppimiseen ja sitä tutkitaan jatkuvasti.
Viisautta on myös määritelty ja tutkittu kautta aikojen. Se liitetään usein uskontoihin ja kaikissa uskonnoissa onkin samankaltaisia ajatuksia viisaudesta. Myös psykologialla ja filosofialla on omat määritelmänsä viisaudelle. Viisauteen liitetään paljon eri ominaisuuksia, jotka viisaustutkija Eeva Kallio määrittelee näin: ”Viisas on korkealle kehittynyt ihminen, joka ei ole itsekeskeinen, mutta on tietoinen omasta rajallisuudestaan. Hänellä on moniselitteisyyden sietokykyä, ja hän välttää juuttumista mielipiteisiinsä. Vaatimattomuus, syvä itseymmärrys, empatia ja myötätunto ihmisen kärsimystä kohtaan liitetään myös viisauden piirteiksi. Hän osoittaa toiminnassaan tähtäävänsä eettisesti yhteiseen hyvään. Ammentaa sekä kirjatiedosta että elämänkokemuksestaan.”
SYDÄMEN VIISAUS
”Ainostaan sydämellään näkee hyvin”, sanoi Kettu opastaessaan Pikku Prinssiä ystävyyden ja läsnäolon opettelussa Antoine de Saint-Exupéryn kirjassa. Kettu haluaa tulla ”kesytetyksi”, mutta ei luota vielä uuteen tuttavuuteen ja alkaa opettaa Pikku Prinssiä kesyttämisessä, jotta heistä voisi tulla tärkeitä toisilleen. Ketun viisaus on koskettanut minua jo teiniajoista, jolloin sain ensi kerran tuon kirjan käsiini. Yhtä kauan olen pohtinut viisautta, jonka koen olevan jotain enemmän kuin älykkyys.
Ketun viisaus ei ole vain viisautta vaan Sydämen Viisautta. Se on mielestäni sitä, että on tasapainossa omien tunteidensa kanssa, auki tunnistaen omat tunteensa ja vastaanottamaan ja kannattelemaan myös toisen tunteita. Tässä Sydämen Viisauden tilassa ihminen on myötätuntoinen ja valmis kohtaamaan toisen rakkaudesta ja hyväksynnästä käsin. NLP :n perusoletus ”Kartta ei ole maasto” pätee mielestäni tässä, kun kohdataan toinen hänen omassa maailmankuvassaan uteliaana ja hyväksyen.
Mutta miten voimme kohdata toisen noin myötätunnolla ja hyväksyen? Siinäpä se. Jospa kaikki lähteekin itsestä ja siitä, että ensin on kohdattava ja hyväksyttävä itsensä…vieläpä myötätuntoisesti rakastaen. Helppoa vai mitä? ….
ITSEMYÖTÄTUNTO
Itselläni meni vuosia elämästä oman itseni hyväksymiseen tällaisena kuin olen. Kuvittelin, että kyllä pystyn hyväksymään muut, mutta itsessäni vain on paljon ”korjattavaa”. Piiskasin itseäni ”paremmaksi” ihmiseksi ja samalla olin alitajuisesti yhtä ankara muita kohtaan. En ollut ymmärtänyt sanaa myötätunto koskemaan itseäni. Se oli muita ihmisiä varten. Samalla löysin itseni yhä uudelleen valitsemasta itselleni haasteellisia kokemuksia elämässäni ja syytin niistä tietysti olosuhteita tai muita ympärilläni olevia ihmisiä. Ja syy oli se, etten kohdannut itseäni sydämen tasolla ja projisoin tyytymättömyyteni ulkoisiin asioihin.
Elämässäni on ollut muutama kerta, jolloin olen joutunut läpikäymään ns. ”sielun pimeän yön”, jolloin jotain on peruuttamattomasti muuttunut sisimmässäni. Tai pikemminkin kirkastunut. Olen joutunut kohtaamaan itseni ja tunteeni pohjamutia myöten ja selvinnyt siitä vain antamalla anteeksi itselleni ja hyväksymällä keskeneräisyyteni. Tunnistamaan, mitä tarkoittaa itsemyötätunto ja rakkaus itseään kohtaan. Ja niiden löydyttyä kokemaan valtavaa kiitollisuutta elämästä. Kaikista tunteistani ja kokemuksistani. Itsen kohtaaminen ja läsnäolo tässä hetkessä myötätuntoisesti hyväksyen.
HUOMAA HYVÄ
Kun kohtaamme uuden ihmisen, muodostamme muutamassa sekunnissa hänestä mielikuvan itsellemme. Sitä mielikuvaa voi olla hankalaa muuttaa myöhemmin, jos se on kovin negatiivinen tai jos omat tiedostamattomat (tai tiedostetut) uskomuksemme näyttelevät pääosaa kohtaamisessa. On kuitenkin mielestäni mahdollista kohdata toinen avoimin mielin ja rakentaa mielikuvaa pikkuhiljaa täydentäen sitä pala palalta. Kuten Kettu neuvoi Pikku Prinssiä.
Voi olla aluksi hankalaa huomata hyvä toisessa, mutta tässäkin NLP :n perusoletuksista voi poimia tukea: ”Jokaisen teon takana on hyvä tarkoitus”. Emme aina voi (eikä tarvitse) hyväksyä toisen tekoja tai maailmankuvaa, mutta voimme ymmärtää myötätuntoisesti sen olevan hänelle sillä hetkellä ehkä ainoa mahdollinen tapa toimia tai ajatella, jonka hän voi kokea oikeaksi siinä hetkessä.
LÄSNÄOLON TAITO
NLP:n ja omien elämänkokemusten myötä olen oppinut läsnäolon taitoa. Läsnäolo itsen kanssa, oman COACH-tilan löytäminen NLP-yhdistyksen seminaarissa 2016 Steven Gilliganin ohjauksessa sekä Vanhasen Reetan ja Vihosen Anun Next Generation NLP-koulutuksissa ”Olen tässä, olen läsnä ja näen sinut ”- harjoituksen myötä.
Läsnäoloa voi harjoitella erilaisilla meditaatio-, mielikuva- tai mindfulness-harjoituksilla. Huomaan, että tarvitsen itselleni näitä harjoituksia, sillä tämän hetkisessä työssäni erityisluokan opettajana olen 100% läsnä koko koulupäivän. Harjoitukset lataavat ja vahvistavat minua, sillä oppilaani tarvitsevat kaiken hyväksyvän ja myötätuntoisen huomioni, jotta paletti pysyy kasassa.
Teemme myös oppilaiden kanssa päivittäin itsetuntoa vahvistavan läsnäolo-mielikuvarentoutuksen. He (13-15v. pojat) oikein odottavat päivittäistä ”rentohetkeä”. Eräs ”pojistani” on mallittanut minua ja haluaa aina välillä pitää rentohetken meille muille.
Älykkyys on jotain, mitä voimme kasvattaa opiskelemalla erilaisia kognitiivisia taitoja. Se auttaa meitä selviämään arkipäivän toimista ja jäsentämään elämäämme. Se on toki tärkeää ja kuitenkin se, miten kohtaamme muut, vaikuttaa eniten omaan hyvinvointiimme ja kokemukseemme ihmisinä. Tunnemmeko itsemme hyväksytyiksi ja rakastetuiksi. Mikä on meidän merkityksemme itsellemme, muille ja ylipäätään tässä elämässä.
SYVEMPI YHTEYS
Kohtaamista, läsnäoloa ja vuorovaikutusta tarvitaan ihan ”livenä” edelleen. Digitaalisuus ja some ovat pitäneet meidät edes jotenkin yhteyksissä toisiimme, mikä on hieno asia näinä aikoina, mutta todellista fyysistä läsnäoloa kaipaa varmasti suurin osa ihmisistä. Toisen ihmisen kosketusta, tuoksua ja kehonkieltä sekä kaikkia mikroilmeitä. Tunneyhteys voi onneksi säilyä myös verkon yli, silloin jos voimme myös keskustella ja nähdä toisen.
Sometus saattaa alkaa myös uuvuttaa. Pelkkä tykkäys somessa jää usein ohueksi ja ohimeneväksi. Tykkäyksiä aletaan odottaa ja ne antavat hyväksynnän tunteen. Joka päivä tarvitaan lisää tykkäyksiä ja jos joku postaus ei annakaan niitä, saatetaan kokea huonommuutta. Silloin läsnäolo ei olekaan todellista kohtaamista vaan uuvuttavaa hyväksynnän ja oman merkityksellisyyden etsimistä itsen ulkopuolelta.
Tiibetin hengellinen johtaja Dalai Lama kirjoitti twiitissään: ”Kehittäessämme mieltämme, meidän tulisi etsiä syvempää yhteyttä tai tasoa. Jokainen etsii onnellisuutta ja iloa ulkopuolisista asioista, kuten rahasta, vallasta, uudesta autosta, hienosta talosta. Suurin osa ihmisistä ei kiinnitä huomiotaan perimmäiseen onnellisuuden lähteeseen elämässään, mikä on sisällämme, ei ulkopuolellamme.”
Läsnäolo itsen kanssa on se syvempi yhteys. Silloin olet läsnä myös muille. Silloin voit kokea merkityksellisyyttä ulkoisista olosuhteista riippumatta. Läsnäolo on Sydämen Viisautta. Halua kohdata toinen hyväksyen, omana itsenään. Nähdä sydämellä, kun kohtaamme toisen ihmisen. Pienen tai suuren.
”Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä. Ainoastaan sydämellään näkee hyvin”
-Antoine de Saint-Exupéry, Pikku Prinssi
Sydämellisesti, Nunu
Mielikuvamatkaaja Nunu Laitinen
Kirjoittaja on sydämellä ja intuitiolla katsoja, utelias elämän ihmettelijä ja yksi Uskaliaitten Unelmoijien perustajista
https://www.youtube.com/channel/UCdKBiv-QMYLgyhu7kNmH_0w
facebook ja instagram Mielikuvamatkaaja
Blogin kuva @KatjaTöyrylä