Kettu
Nostan usein erilaisia kortteja erilaisista pakoista ja teen intuitiivisia tulkintoja. Ne antavat aina uutta näkökulmaa kulloiseenkin hetkeen ja aiheeseen, mikä mieltä askarruttaa.
Tässä miettiessäni eräänä päivänä tätä maailman menoa ja sen sekasortoisuutta tällä hetkellä, sekoittelin samalla korttipakkaa ja sieltä tupsahti syliini kaunis moniselitteinen kortti, jossa kettu istuu suuren munan päällä ja katselee kaukoputkella kuunsirppiä ja tähtitaivasta. Kortin väritys on vaalea, ehkä kesäinen pohjoisen yötön yö, tähdet ja kuu näkyvät. Kuva on jotenkin lumoava ja tunnelma toiveikas, jollain tavalla utelias ja odottava.
Vaikka kortti on vähäeleinen, sen symbolit ovat vahvoja; muna, joka symboloi itselleni uuden idean tai asian alkua, kaukoputki taas haaveiden ja unelmien tähyilyä ja kettu itsessään uteliaisuutta, nokkeluutta ja ketteryyttä. Joku muu näkisi nämä symbolit vallan toisella tavalla ja se tekeekin korteista niin viehättäviä ja monimerkityksisiä.
Oman elämäni tarkkailijana
Kuvaa katsellessani tuli väistämättä mieleeni ajatus siitä, että mitä jos olisin oman elämäni tarkkailijana hetken ja miettisin kaikkea siitä perspektiivistä. Kettuna katsomassa omaa elämääni kaukoputkella. Mitä silloin näkisin? Mihin kiinnittäisin huomioni? Miltä päiväni näyttäisivät, kun katselisin niitä jonkun muun silmin?
Touhottamista päättömästi paikasta ja askareesta toiseen poukkoillen vai suunnitelmallisesti yhteen asiaan kerralla keskittyen. Pitäisinkö riittävästi taukoja vai suorittaisinko vielä yhden ja sitten vielä yhden ja ehkä vielä yhden jutun…? Miten kohtaisin lähimmäiseni? Pikaisesti heipaten ja helmat hulmuten vai ehtisinkö pysähtyä ja kysyä oikeasti ”mitä kuuluu?” ja myös kuunnella vastauksen, vaikka tietäisin että kello käy...Pyörisivätkö illalla nukkumaan mennessä päivän tekemättömät tai kesken jääneet työt to do-listalta päässäni vai osaisinko rauhottua ja huomata miten monta asiaa sain hoidettua?
Kun aloitin NLPn opiskelun 2015, törmäsin aika pian käsitteeseen sisäisestä puheesta. Olen perusluonteeltani ”positiivisesti ajatteleva”, mutta huomasin kuitenkin, että oma sisäinen puheeni saattoi olla hyvinkin ankaraa ja tuomitsevaa itseäni kohtaan. Niinpä aloin tietoisesti muuttaa sitä puuttumalla siihen heti, kun sen huomasin.
Nlp:ssä ajatellaan myös, että ”se kasvaa mihin huomio kiinnittyy” ja tämä on itselleni ohjenuorana ollut oivallinen. Kiinnittämällä huomion voimaannuttaviin asioihin ja kannustavaan sisäiseen puheeseen, voimme huomata nopeasti elmänlaatumme parantuvan. Ei se tarkoita tosiasioiden kieltämistä tai sivuuttamista, vaan pikemminkin ratkaisukeskeisyyttä ja toivon sekä hyvän energian ylläpitämistä. Mitä tunnemme itsessämme, sitä säteilemme myös ympärillemme.
Millaisen tyypin siis kettuna näkisin, kun katsoisin itseäni kuin ystävän silmin katsotaan? Näkisinkö, miten urheasti hoitaisin työni vaikka välillä en jaksaisi ja voisin kehua itseäni, että taas selvisin tästäkin päivästä.
Huomaisinko, kuinka uskaltaisin unelmoida isosti ja tehdä rohkeitakin valintoja oman hyvinvointini vuoksi. Näkisinkö itseni taputtamassa itseäni olalle siitä, että osasin olla ystävän tukena ja kuunnella. Tai miten pysähtyisin välillä vain olemaan ja rentoutumaan ilman huonoa omaatuntoa laiskottelusta.
Kuinka rauhoittuisin meditoimaan ja uskoisin hyvään ja siihen, että maailman myrskyt kyllä laantuvat ja ihmiset lopulta haluavat kaikki elää rauhassa ja onnellisina. Ja illalla omaan vuoteeseeni käpertyvänä olisin tyytyväinen ja kiitollinen elämästäni juuri sellaisena kuin se on, kaikkine puolineen. Kannustaen itseäni ja ajatellen, että joka aamu aurinko nousee ja on uusi päivä ja uusi mahdollisuus.
Ketun näkökulma- harkka
Ota kynä ja paperia, kuppi teetä tai kahvia, mukava asento lempipaikassasi kotona ja vastaa näihin kysymyksiin, kuin olisit ystävän silmin katsova kettu-tarkkailija.
Keskity pieniinkin onnistumisiin ja ilon kipinöihin, sillä kaukoputkella näkee ne tarkasti!
Mikä tänään sujui? Mistä voit saada kehuja? Mitkä asiat menivät eteenpäin? Mikä auttoi jaksamaan? Mikä sai innostumaan? Mitä kaikkea muuta näkyi?
Talleta paperi ja lue se parin päivän tai vaikka viikon kuluttua ja tee harjoitus uudelleen.
Huomaa, mitä kaikkea oletkaan saanut aikaan ja miltä tuntuu, kun huomaat asiat kannustavasta perspektiivistä.
Listaa vielä kiitollisuuden aiheita paperiin, vaikka kuinka pieniä ja anna kiitollisuuden tunteen mennä koko kehoosi. Nauti hetki olostasi ilman vaatimuksia.
Muista, että olessasi lempeä itsellesi, kykenet olemaan sitä myös muille <3
Lempeydellä, Nunu