AISTIT AUKI

Aistit auki

Oi, miten rakastankaan kevättä! Sen valoa ja kirkkautta. Lumen alta paljastuvaa hentoa vihreyttä. Mullan ja maan tuoksua. Lintujen sekakuoroa. Veden yritystä vapautua jään ja talven kahleista...

Kävellessäni aamulla metsän läpi rantaan, kuulin ensimmäistä kertaa peipon laulua! Peippo on minulle kesän lintu. Se laulaa kauniina lämpiminä kesäpäivinä innokkaana ja täynnä riemua, kuin kertoen: ”tänään on ihana ja aurinkoinen päivä!” Olen ollut huomaavinani, ettei se laula koskaan pilvisellä ilmalla tai huonon sään tullessa.

Vanhan kansan mukaan huonolle säälle on oma lintunsa, ”kylmänlintu” Talitintti. Sen laulu kesäpäivänä ennustaa sään kylmenemistä. Riemukseni kuitenkin tänään talitintin sijasta lauloi kuitenkin peippo - kovaa ja korkealta! Kesä on tuloillaan, aivan nurkan takana...

Kävellessäni mietin myös, miten kokonaisvaltaisesti luontolenkillä saa aistit auki. Kokemuksemme rakenne muodostuu aistihavainnoistamme, joita saamme ympäristöstämme. Joskus on hauska ihan tietoisesti jäädä miettiämään mitä se käytännössä oikein tarkoittaa.  

Aistien kirjo

Aistiessamme, näkö (visuallinen), kuulo (auditiivinen) ja tunne (kinesteettinen) puolemme aktivoituvat. Aivomme muokkaavat nämä kehon ja mielen ärsykkeet tuntemuksiksi ja niiden kautta tunteiksi. Luoden näin kokemuksellemme merkityksen.

Teemme tätä tiedostamatta koko ajan, jokaikinen sekunti. Tietoinen mielemme, joka on n. 10% jäävuoren huipusta, tekee noin 40 ympäristöhavaintoa joka sekunti. Ei-tietoinen mielemme, alitajuntamme, joka edustaa sen lopun 90% meistä, havainnoi 20 miljoonaa tapahtumaa jokaikinen sekunti; käsittämätöntä tietoiselle mielelle, eikö?

Koska tietotulva on valtava, koneistollamme aivoillamme on erilaisia tapoja suodattaa, muuntaa ja poistaa osa tiedosta. Jäljelle jäävästä, meille merkityksellisestä osasta, rakentuu kokemuksemme. Osa meidän ikiomaa maailmankuvaamme. Jokaisella on omansa.

Kiinnittämällä tietoisesti huomiota omiin tapoihimme havaita ja käyttää aistejamme, voimme parantaa vuorovaikutustamme (vuorovaikutustaitojamme?). Ei pelkästään ymmärtääksemme itseämme ja  toistemme maailmankuvia paremmin, vaan myös kehittämään ja rikastuttamaan omaa maailmankuvaamme. Tämä vaikuttaa tietenkin mielemme hyvinvointiin positiivisella ja energisoivalla tavalla.

Vaikka tietoinen mielemme edustaa vain murto-osaa ajattelustamme, on se kuitenkin ”pomo” jolla pitäisi olla ohjat käsissä. Kuvittele tilanne, jossa olet ajamassa tuttua reittiä pitkin tylsää moottoritietä kotiin. Yhtäkkiä huomaat olevasi jo ihan lähellä, etkä muista matkasta oikeastaan juuri mitään; hyvää musaa soi radiossa, muutama työjuttukin pyöri päässä ja illaksikin pitäisi vielä miettiä mitä ruokaa tekisi.

Kuka autoa oikein ajoi tällä matkalla? Tietoinen mielesi antoi käskyn alitajunnallesi, ei-tietoiselle mielellesi, laittaa autopilotti päälle. Taitosi ajaa on jo automaation tasolle, ns. selkärangassa, kuten kävely tai pyöräily. Sopii vain toivoa, että ei-tietoinen mielesi olisi ”herättänyt” tietoisen mielesi heti, mikäli jotain poikkeavaa olisi ollut havaittavissa.

Miten siis aisteja voi tietoisesti harjoittaa? Rikastuttaen kokemustasi, nauttien elämästäsi enemmän? Vanha NLP-sanonta sanoo: ”Se vahvistuu, mihin huomio kiinnittyy”. Ja näinhän se on, kaikessa tekemisessä. Se mikä kiinnostaa saa huomiomme vahvistumaan meissä. Olipa sitten kyse uuden taidon oppimisesta tai ihan vain havainnoimisesta.

Seuraavan kerran ollessasi metsässä kävelyllä tai vaikkapa istuessasi kahvilassa, ala tietoisesti aktivoimaan aistejasi yksi kerrallaan. Voit aloittaa vaikka siitä, mitä kaikkea näet ympärilläsi. Visuaalinen miellejärjestelmäsi aktivoituu, kun kiinnität kaikkeen näkemääsi erityisen tarkasti huomiosi. Metsän värit ja muodot, valon ja varjon leikki, puut, kasvit tai kivet. Tai kahvilan sisutus, ihmisten pukeutuminen ja hiustyylit, minkä näköisiä herkkuja on tarjolla.

Aikasi havainnoituasi visuaalisesti, siirrrä tietoinen mielesi auditiivisen miellejärjestelmän puolelle. Kuuntele kaikkia ääniä ympärilläsi. Kuuletko tuulen suhinaa tai lintujen ääniä? Rapinaa pensaikossa? Veden loisketta rantakalliota vasten? Yritä tunnistaa, mikä lintu laulaa? Humiseeko kahvilan ilmastointilaite? Ehkä aistit keittiössä kilisevät astiat, kokin huudon tarjoilijalle, kassakoneen raksutuksen, asiakkaat rupattelun? Mietit paljonko kahvisi maksoi?

Kuunneltuasi jonkun aikaa, siirrä huomiosi omaan kehoosi. Miltä tuntuu? Onko kuuma vai kylmä? Hiertääkö kenkä vai tuntuuko askel kevyeltä ja mieli iloiselta? Missä ilo tuntuu? Miltä se tuntuu? Onko kahvilan tuoli mukava? Maistuuko kahvi ja leivonnainen herkulliselta? Miltä kahvilassa tuoksuu? Jos olet ystävän seurassa, miltä se tuntuu? Millainen ilmapiiri kahvilassa vaikutta olevan? Nautitko olostasi? Mitä tunteita nousee pintaan? Onko sinulla mukavan tuntuiset vaatteet päälläsi? Oletko väsynyt vai virkeä?

Kun olet havainnoinut aikasi tietoisesti, voit palata ”normaaliin” tilaasi. Eli ihan vain kokemaan kaikkea yhtaikaa tässä ja nyt. Läsnäollen, tietoisesti. Tämä pikku harjoitus auttaa sinua myös olemaan enemmän läsnä tässä hetkessä. Hiljentämään sisäisen ”hölöttävän” puheesi, kun annat sille tietoisen tehtävän suoritettavaksi.

Tämä parantaa myös keskittymiskykyäsi. Vahvistat myös kaikkia aistejasi tasapuolisesti ja laajennat omien kokemustesi ja tunteidesi kokemista. Niin niiden tunnistamista kuin tietoista käsitettelyä.

Itsetuntemuksesi ja ymmärryksesi kasvaa. Opit myös ymmärtämään paremmin, miksi joku toinen ei välttämättä huomaa niitä likaisia sukkia lattialla. Tai hermostuu, jos telkkari on liian kovalla. Tai turhautuu, jos ei vaikkapa saa juoda kahviaan rauhassa loppuun. Myötätunto muita, mutta myös itseä kohtaan kasvaa! Samalla luot parempaa energiaa ympärillesi ja voit paremmin omassa elämässäsi.

Mitä oivalluksia teit itsestäsi tai läheisistäsi?

Käy kuuntelemassa Youtube-kanavaamme Uskaliaat Unelmoijat, mitä kerromme Maailmankuva-mallista! Tykkää ja tilaa :)

Nautitaan kaikista aisteistamme,

toivottelee Mielikuvamatkaaja Nunu